Ruoka

Sitruunakeksit ja passion panna cotta

 

Kuten tuossa edellisessä päivityksessä höpisinkin, niin Mex-Mexissä oli tarjolla hyvää passion panna cottaa. Näköjään jopa niin hyvää, että siitä piti kokeilla kotona toisintoa melkein heti. Toisintokeittiössä kuitenkin piisasi tällä kertaa hieman mutkia matkassa.

Voin muuten tähän alkuun paljastaa, että minulla meinaa mennä hermot, jos päässä muhinut visio ei toteudu. Tämä pätee varsin hyvin ruoanlaittoonkin. Jos on päässä kuvitellut, kuinka se lautasella oleva annos tulee olemaan kuin taivaasta – enkelikuoron saattelemana –laskettu lahja, niin siinä epäonnistuminen ei ole enää vaihtoehto. Tai jos on, niin se vaihtoehto kyllä tekee mieli heittää menemään parvekkeelta – kirosanojen saattelemana.

Reseptiikka

Sitruunakeksit (6 isoa)
50g tavallista voita
25g sitruunavoita
1 kananmuna
1dl perunajauhoja
1dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon muna. Lisää yhdistetyt kuivat aineet siivilän läpi samalla sekoittaen. Taputtele taikina pieniin piirasvuokiin.

Panna cotta (6kpl)
2dl kuohukermaa
3dl kevytmaitoa
0,5dl sokeria
1rkl vaniljasokeria
2 liivatelehteä
4-6 passionhedelmää

Laita liivatelehdet kylmään veteen. Mittaa kattilaan kerma, maito ja sokerit. Poista passionhedelmistä sisus. Kiehauta kermaseos. Lisää sekaan passionhedelmien sisus. Keitä hyvin sekoittaen vähintään viisi minuuttia. Ota kattila pois liedeltä, kun seos on sileä. Siivilöi seos. Lisää liivatelehdet hyvin sekoittaen. Laita seos hyytymään haluamiisi astioihin. Hyydytä kylmässä vähintään kolmisen tuntia.

Sitruunakeksi

Värikästä keittämistä

Visiona oli tehdä kiva, kuppimainen keksi, johon tulee päälle pehmeää panna cottaa, marenkilastuja ja tuoretta mansikkaa.

Ensinnäkin tuo kuppimainen keksi. No siitähän tuli ihan liian keksimäinen, eli vähän liian hajoileva. Sitten se vielä meni kohoamaankin liikaa keskeltä. Visio uusiksi heti kättelyssä – ”eihän tuon päälle voi mitään kasata!”

Täytyy kyllä sanoa, että keksinä nämä olivat erinomaisia ja esimerkiksi jäätelö- tai marenki-annoksen pohjaksi oikein toimivia.

Sitten se panna cotta. Vai saakohan tätä panna cotaksi kutsua ihan ainesosienkaan perusteella? Panna cottahan tarkoittaa keitettyä kermaa, eikä tämä pelkästään sitä ollut. No ei sen väliä, ei täällä muilta kysellä. Jos olisi kyselty, niin olisi ehkä voinut saada tietoonsa, että miksi panna cottan kastike tulee useimmiten päälle, eikä sinne sekaan.

Passionhedelmän entsyymit nimittäin tekivät kermalle temppujaan ja se kermahan alkoi paakkuntumaan. Eikun vaan kovempaa keittämistä ja hemmetisti sekoitusta! Lopulta ihme tapahtui ja kermamassasta tuli sileä. Passionhedelmän makukin tarttui varsin mainiosti. Uuh, työvoitto!

Passion panna cotta

Tuomio

Annos, jolta odotettiin suuria. Annos, josta ei pitänyt tulla mitään. Annos, josta tuli varsin kelvollinen. Miten tätä urakkaa haluaakaan kutsua.

Maut olivat kyllä lopulta tosi hyvin kohdallaan, vaikka välillä näytti siltä, että metsään mennään ja pahasti. Erityisesti ilahdutti pääkomponentti, eli passion panna cotta. Passionin maut tarttuivat kermaseokseen lopulta tosi hyvin. Koostumuksesta tietysti tuli keittämisprosessin vuoksi normaalia panna cottaa rakeisempi, mutta ei se lopulta haitannut yhtään. Pääasia, ettei koostumus ollut yhtään paakkuinen.

Hieman kyllä jäi häiritsemään, että osa passionhedelmän mehusta erottui kermamassasta hyytymisen aikana. Tämä nyt ei sikäli haitannut, kun tarkoituksena ei ollut tarjoilla annosta suoraan lasista.

No, jos tästä ei muuta irronnut, niin ainakin esimerkki siitä, että ei elämä ole internetissäkään täydellistä. Joskus tulee pieniä epäonnistumisia! Pääasia, ettei annos lentänyt parvekkeelta – kuten välillä jo pahasti vaikutti.

passion panna cotta 2