Matkailu

Matkailua Kreikassa: Santorini – kokemuksia

Tämä bloggaus on jatkoa aiempiin Matkailua Kreikassa -bloggauksiin. Tässä bloggauksessa on hieman kokemuksia Santorinilta.

Matkailua Kreikassa: kokemuksia Ateenasta
Matkailua Kreikassa: Ateenan nähtävyydet
Matkailua Kreikassa: Ateena, toinen päivä
Matkailua Kreikassa: Ateenasta Santorinille

Ateenassa oli hienoa, mutta siellä tuli huomattua, että kaupungilla on myös se hikinen puolensa. Hikipisarat alkoivat nousta iholle vähän turhankin tihein väliajoin, kun elohopea kipusi yli 30 asteeseen, jalkojen kyntäessä maata parin kymmenen kilometrin päivätahtiin.

Useampi päivä Santorinilla maistui siis ajatuksena enemmän kuin hyvin.

Katsotaan nyt miten kaikki sujui käytännössä Santorinilla, Kykladien kauneimmaksi väitetyllä saarella.

Liikkuminen Santorinilla

Kirjoitinkin edellisessä bloggauksessa Santorinille saapumisesta ja siitä, kuinka korkeuserot yllättivät minut heti alkuunsa. Pyörällä liikkuminen oli siis ennakkosuunnitelmien vastaisesti ehdoton no-no. Kapeilla ja vilkkaasti liikennöidyillä teillä saisi jännittää vähän liikaa.

Bussimatkustaminen oli sen sijaan edelleen varovainen yes. Bussit näyttivät uusilta ja ilmastoiduilta, eivätkä ne sentään puikkelehtineet mitään vuoristoteitä, joilta alas luiskahtamista saisi jatkuasti jännätä.

Käytännössä bussimatkustaminen oli kuitenkin pyöräilyn tavoin melkein ehdoton no-no. 

Hyppäsimme bussin kyytiin pari pysäkkiä – eli pari sataa metriä – lähtöaseman jälkeen ja bussi oli jo siinä vaiheessa niin täysi, että tarjolla oli vain satunnaisia käytäväpaikkoja. Kuvitelkaapa bussi muutamaa pysäkkiä myöhemmin, siinä vaiheessa, kun se oli sullottu aivan täyteen – sitä käytävää myöten. Kaiken lisäksi lippujen rahastaja liikkui koko matkan ajan käytävällä. Väistelepä siinä häntäkin!

Halpaahan se bussimatkustaminen oli, hitusen yli pari euroa per matkustaja. Sanoisin kuitenkin, että kannattaa valita toinen kulkupeli, jos vain mahdollista. Bussit ovat usein myöhässä ja ne ovat hyvin, hyvin täysiä. Eikä se matkantekokaan ole kovin joutuisaa.

Taksimatkustamisesta minulla ei ollut mitään etukäteistietoa, mutta kokemukset osoittivat sen olevan sellainen perusvarovainen yes. 

Matkustimme taksilla yhteensä neljä kertaa, eikä millään kerralla ollut mitään ongelmia. Hinnat olivat aina samoja kuin kuski sanoi tai paikalliset yrittäjät arvioivat. Aika kiinteiden hintojen systeemi siis.

Taksi Firasta Santon viinitilalle maksoi 10 euroa ja taksi Santon viinitilalta Perissaan maksoi 15e. Taksit Perissasta satamaan olivat 20 euroa suuntaansa.

Takseilla liikkuminen oli joutuisaa ja mukavaa. Jos syöt mukavan oloisessa ravintolassa tai majoitut hyvässä hotellissa, niin kannattaa pyytää henkilökuntaa soittamaan taksi. Saat ainakin virallisen taksin, etkä mitään autovuokraamon suharia.

Auton vuokraaminen Santorinilla oli ehdoton yes-yes. 

Yksi päivä taksien ja bussien armoilla oli ihan tarpeeksi. Halusimme itsellemme auton, jolla lähtisimme kiertelemään saarta ja katsomaan tietysti sen Oian kuuluisan auringonlaskun.

Emme tutkineet auton vuokraamista hirveästi etukäteen, lähdimme vain etsimään Perissan autovuokraamoja. Heti ensimmäisen vuokraamon, Romani car rentalin, pihassa sattuikin olemaan juuri sellainen Fiat 500 cabriolet, jota etsimme. Pienien extravakuutuksien kanssa noin 30 tunnin vuokraukselle tuli hintaa n. kahdeksankymppiä. Ei ollut varmasti paras hinta, mutta löytyipähän hyvä auto.

Autolla liikkuminen oli huippukätevää! Tiet Santorinilla ovat kapeita ja niillä on paljon liikennettä, mutta mikäli ajotaitoa ja uskallusta löytyy, niin autoilu kyllä palkitsee.

Santorinilla on myös paljon mönkijöitä ja skoottereita, joiden vuokraaminen voi myös olla vahva yes-yes. 

Emme vuokranneet sellaisia, mutta käytännössä niilläkin pääsee ajamaan koko saaren ympäri.

Korkeuserot tekevät saaresta vaikeakulkuisen.

Korkeuserot tekevät saaresta vaikeakulkuisen.

Tiet voivat olla vähän mutkaisempiakin.

Tiet voivat olla vähän mutkaisempiakin.

Uskollinen ratsumme käymässä Akrotirin majakalla, saaren lounaiskärjessä.

Uskollinen ratsumme käymässä Akrotirin majakalla, saaren lounaiskärjessä.

Majoittuminen Santorinilla

Ennen Santorinille lähtöä kannattaa miettiä, mitä lomaltaan haluaa. Sitähän me emme varsinaisesti tehneet, mutta meillä sattui käymään hyvä tuuri oman majoituksemme kanssa.

Majoituimme Perissassa, jossa oli paljon ravintoloita ja hyvä tunnelma.

Kaikki palvelut löytyivät läheltä ja sieltä oli hyvä liikkua ympäri saarta. Iltameno ei ollut kovinkaan vilkasta, eli sellaista kaipaavalle hyvä vaihtoehto voi olla saaren pääkaupunki, Fira tai isoin turistikohde, Kamari. Meille menoa oli kuitenkin ihan tarpeeksi, eli pääsimme illalla syömään ja juoman yhdet oluet ennen kuin hotelli kutsui…

Santorinin etelä- ja lounaisosat vaikuttivat itselleni vähän turhankin rauhallisilta. Ei hirveästi ravintoloita, eikä juuri muutakaan. Voisi olla hyvä paikka oleskella pidempi aika omassa asunnossa, mutta ehkä turhan rauhallinen lyhyeen lomaan.

Santorinin länsipuoli on sitä Santorinia, joka tunnetaan postikorteista ja mainoksista. Korkealle vuoren rinteeseen nousevia valkoisia taloja, sinisiä kupoleita ja kirkasta vettä. Missä tahansa saaren länsipuolella majoittuu varmasti mielellään, jos lompakko antaa myöten.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että etenkin länsipuolen Fira ja Oia vetävät turisteja jatkuvalla syötöllä. Siellä voi olla päivisin ahdistavaa, kun tuhannet turistit saapuvat samoille paikoille.

Siitäkin huolimatta, voisin majoittua mieluusti Firassa tai Oiassa. Pidin kuitenkin Perissan tavallisesta meiningistä, eli ehkä menisin sinne uudemmankin kerran.

Maisemat Firasta ovat komeat, mutta risteilyalukset voivat tuoda turisteja vähän liikaakin.

Maisemat Firasta ovat komeat, mutta risteilyalukset voivat tuoda turisteja vähän liikaakin.

Myös näkymät Oiasta ovat kauniit. Kauempana Imerovigli.

Myös näkymät Oiasta ovat kauniit. Kauempana Imerovigli, jonka takana Fira.

Oia 5

Sinikupoliset kirkot ovat kauneinta Santorinia.

Santorini-häät ovat varmasti huima bisnes, sanoo romantikko. Etenkin kiinalaisia riittää.

Santorini-häät ovat varmasti huima bisnes, sanoo romantikko. Etenkin kiinalaisia riittää.

Tekemistä Santorinilla

Eihän tämä oikein miehen suuhun iskostu, mutta se Oian auringonlasku oli todella nätti kokemus.

Samaa auringonlaskua oli katsomassa tuhansia muitakin turisteja, mutta silti sen katsoi mielellään. Ja katsoisi uudemmankin kerran.

Kolusimme Oian samalla reissulla suht perusteellisesti ja onnistuimme lopulta myös löytämään ravintolan, josta saimme katsottua auringonlaskun.

Mikäli menisin Oian uudestaan, varaisin kuitenkin ehkä auringonlaskun ajaksi pöydän jostain ravintolasta. Sitä suosittelen myös muille.

Firan keskustassa riitti kauppoja ja vilinää.

Pieniä katuja koluamalla oli mukava viettää useampi tunti ja pysähtyä välillä syömään tai juomaan.

Kalderan puoleiselta reunalta löytyy ravintoloita mahtavilla näköaloilla. Ravintoloiden hinnat eivät ehkä täysin korreloi laadun kanssa, mutta ainakin juomalle saa pysähdyttyä suht edullisesti.

Kannattaa varoa, ettei Firaan satu samaan aikaan useiden risteilyalusten kanssa. Santorini on monien risteilyalusten pysähdyspaikka, mikä tarkoittaa sitä, että Firan pienille kujille voi sattua samaan aikaan tuhansia ylimääräisiä turisteja.

Viinitiloilla vierailu toimii aina – etenkin hyvissä maisemissa!

Me kävimme Santon viinitilalla saaren länsipuolella. Viinitilalta avautui aivan uskomattomat näkymät, joista sai nauttia joko sisältä tai isoilta terasseilta. Valitsimme terassin, mutta tämä oli viininmaisteluun vähän huono valinta – viinit lämpenivät hetkessä!

Santon viinitilalta saa valittua monenlaisia viininmaisteluita, mutta ne ovat lähinnä omatoimisia. Pöytään tuodaan tilattu määrä viinejä, joiden mukana tulee esittelylappu ja maistelujärjestys.

Erityistä plussaa tulee naurettavan halvasta hinnasta. 18 viinilasillisen ja pienien naposteltavien setti maksoi ainoastaan 28 euroa. Ei kuitenkaan ehkä vakavahenkisemmän viinimaistelijan paikka.

Jos saaren länsirannikolta puuttuu jotain, niin se on rannat! 

Hyviä rantoja sen sijaan löytyy vaikkapa Perissasta, jossa on Black Sand Beach. Mustahiekkaisella rannalla makoilu ei takuulla toimi, eli kannattaa valita joku rannan baareista, josta löytyy aurinkotuolit. Tuoleista ei tarvitse maksaa erikseen, riittää, kunhan tilaa jotain juomista.

Se auringonlasku.

Se auringonlasku.

Santo Winery tarjoaa kattauksen paikallisia viinejä, hyvään hintaan ja komeilla maisemilla.

Santo Winery tarjoaa kattauksen paikallisia viinejä, hyvään hintaan ja komeilla maisemilla.

18 viiniä silkkaa iloa. Ei, en juonut yksin.

18 viiniä silkkaa iloa. Ei, en juonut yksin.

Syöminen Santorinilla

Muutamassa päivässä ei ehdi kertyä hurjan montaa ravintolakokemusta, mutta tässä muutama suositus Perissaan ja Firaan. Yleisesti ottaen voi sanoa, että kaikkialla saarella tuntui saavan hyvää ruokaa, eivätkä hinnatkaan olleet pahoja.

Ladokolla, Fira

Vaikea uskoa, että satuimme tähän paikkaan sattumalta. Ladokolla on Tripadvisorin mukaan yksi Firan parhaimmista ravintoloista, eikä syyttä. Mutkatonta kreikkalaista ruokaa, todella laadukkaasti valmistettuna ja hyvään hintaan. Palvelukin oli mainiota. Tämä oli itseasiassa niin hyvä paikka, että söimme täällä kahdesti.

The Volcano, Perissa

Listalta löytyy lähes samat ruoat kuin koko saarella, mutta ei se kuitenkaan tästä paikasta huonoa tee. Päinvastoin. Ruoat olivat kohdallaan, kuten myös hinnat.

Dorians Bar, Perissa

Hauska baari ja hyvä baari hotellimme lähistöllä. Pienenä erikoisuutena se, että tänne saa tilattua ruokaa viereisestä Grandma’s Recipes -ravintolasta. Sekä ruokien, että juomien hinnat olivat laatuun nähden jotakin naurettavan edullista. Pari euroa oluesta ja alle vitonen isosta pita gyrosista.

Moussakaa Lakonaden tyyliin. Todella hyvää.

Moussakaa Ladokollan tyyliin. Todella hyvää.

Stifado. Todella hyvä liharuoka.

Stifado. Todella hyvä liharuoka.

Pitaleivät ja tzatziki. Tätä meni monessa muodossa!

Pitaleivät ja tzatziki. Tätä meni monessa muodossa!

Ensi kertaan

Paikalliset sanoivat, että Santorini on Kreikan paras saari, joka hurmaa takuulla. Vähän niinhän siinä sitten kävi.

Lähtisin Santorinille mielellään uudestaan. Ja vaikka heti. Saarella on tietenkin paljon turisteja, mutta myös omaa rauhaa saa helposti. Kaupustelijat puuttuvat ja turistien annetaan pyöriä omissa oloissaan. Sanoisin, että Santorini on itselleni aika täydellinen kohde rentoutumiseen auringon alla.

Santorini, toivottavasti nähdään taas pian.

Reissusta muuten tarttui mukaan aika paljon ruokainspiraatiota. Katsotaanpas seuraavaksi, että millaisia makuja omasta keittiöstä on tullut reissun jälkeen.